Toteutus alkanut
Kalankasvatus vaikuttaa ympäristöön sekä suoraan että välillisesti. Viljelyksiltä valuvat ravinteet, kemikaalit tai organismit ovat suoraa vaikutusta, kun taas välillinen vaikutus tapahtuu kuljetusten sekä energian ja luonnonvarojen käytön kautta (kuten raaka-aineet niin infrastruktuuriin kuin kalanrehuun).
Avoimissa merroissa kyse on liuenneista ravinteista, rehunjätteistä ja ulosteista. Kasvanut ravinnemäärä lisää tuotantoa vedessä (esim. kasviplanktoneihin kuuluvien syanobakteerien). Sedimentoitunut aines voi aiheuttaa ongelmia pohjassa eläville kasveille ja eläimille, ja saa myös aikaan ravinteiden valumista sedimenteistä. Kalankasvatuslaitosten alle voi muodostua hapettomia ympäristöjä. Kaikki riippuu kuitenkin useista muuttujista kuten syvyydestä, topografiasta, virtausolosuhteista jne. Sijainninohjaus vähentää suoraa ympäristövaikutusta, mutta ravinteet ja partikkelit leviävät edelleen vesimassassa virtausten kautta.
Osa kalankasvatuslaitosten ravinnekuormituksesta johtuu kalojen ruokkimiseen käytetystä rehusta. Rehun raaka-aineet voivat olla peräisin Itämereltä tai tuotu alueilta Itämeren valuma-alueen ulkopuolelta, ennen kaikkea Atlantilta, mikä tarkoittaa ravinteiden tuontia ulkopuolelta. Vaikka rehut ovat viimeisten 20 vuoden aikana parantuneet merkittävästi, osa rehun sisältämistä ravintoaineista päätyy ympäröivään mereen kalankasvatuslaitoksen avoimista merroista.
Toimenpiteen tavoite:
Tärkeänä osana työtä on edistää kestävää kalankasvatusta HELCOM:in toiminnan puitteissa Itämeren maiden maaliskuun 2016 alussa hyväksymän uuden vesiviljelysuosituksen toimeenpanossa.
Jo useita vuosia ympäristötoimisto, kalastustoimisto, kalanviljelijät sekä tarvittaessa Ålands miljö sekä terveysviranomainen (ÅMHM) ovat neuvotelleet jatkuvasti keskenään. Keskusteluja on käyty sopivista kalanviljelypaikoista, kalanrehusta ja uudesta kestävämmästä tekniikasta sekä kompensointitoimenpiteistä.
Yhteistyöryhmän tulee jatkaa seuraavien asioiden käsittelyä:
– Uudet innovatiiviset toimenpiteet vesiviljelyn kestävän kehityksen edistämiseksi, mm. uusi tekniikka, rehujen kehittäminen, soveltuvuus kiertokulkuun ja toimenpiteet matalafosforisten rehujen käytön lisäämiseksi
-Selvittää kompensointitoimenpiteiden ja parannusylijäämän mahdollisuudet kuten mahdollisuus sijoittaa kalaviljelmät paremmin.
TILANNE: jatkuu
