Jo monen vuoden ajan on käyty jatkuvia neuvotteluita ympäristöviraston, kalastusviraston, kalankasvattajien ja tarvittaessa ÅMHM:n kanssa. Neuvottelut ovat lisänneet ymmärrystä ja koordinointia useissa asioissa sekä tuottaneet dokumentaatiota poliittista päätöksentekoa varten. Neuvotteluiden tuloksena luotiin vesiviljelyn toimeenpanosuunnitelma ja käynnistettiin Aquabest-projekti, joka tähtää kestävään vesiviljelyyn.
Aquabestin piirissä on arvioitu lainsäädäntöä sekä ympäristön tilaa Ahvenanmaan vesiviljelyn näkökulmasta. Ahvenanmaalaiselle vesiviljelylle on kehitetyssä vesiviljelystrategiassa ehdotettu useita lähestymistapoja kannustinperusteiseen mukautumiseen. Ahvenanmaan vesiviljelystrategia kattaa vuodet 2014–2020. Vesiviljelystrategiassa todetaan maakuntahallituksen katsovan, että ahvenanmaalaiselle vesiviljelylle on annettava kasvumahdollisuus ekologisesti kestävissä puitteissa.
Toivottavaa on, että neuvottelut jatkuvat myös seuraavalla hallintokaudella eli vuosina 2016–2021.
Neuvotteluryhmän tulisi käsitellä seuraavia asioita:
• Keskusteluun on nostettava uudet innovatiiviset toimenpiteet vesiviljelyn jatkuvaa kestävää kehitystä varten, joihin kuuluvat esimerkiksi uusi teknologia, rehun kehittäminen sekä vähän fosforia sisältävien rehujen tehokkaampi käyttö.
• Vuonna 2011 allekirjoitetun vesiviljelyn toimeenpanosuunnitelman tavoitteet tarkistetaan. Dokumentaation tätä varten valmistelee neuvotteluryhmä, joka luo uuden realistisen perustan päätöksenteolle.
• Vesilainsäädännön muutostyön puitteissa tarkistetaan nykyiset päätökset, jotka koskevat laatunormeja sekä niin sanottuja ylärajoja tai keskeytyssääntöjä. Samassa yhteydessä selkiytetään edellytyksiä uusille ja uudistuville toimintamuodoille, jotka vaikuttavat vesistöihin. Näihin lukeutuu kalankasvatus. Samalla selkiytetään mahdollisuutta kompensaatiotoimenpiteisiin, parannusylijäämään sekä kasvatuksen parempaan sijoittamiseen. Lainsäädännössä noudatetaan EU-tuomioistuimen päätöstä C-461/13, jonka mukaisesti jäsenmaat eivät saa myöntää lupia projekteille, jotka saattavat huonontaa pintavesien laatua tai vaarantaa niiden hyvän tilan saavuttamisen.
